Onko vastuullisesti käytettyä valtaa olemassa?  On toki, ainakin pyrkimystä siihen.  Mutta ihminen on ihminen, vajavainen.  Kun katsoo Sanna Marinin posliinisilmiin, uskoo kaiken, kun taas Petteri Orpon silmälasien takainen katse ei vakuuta. 

Vallan kahvassa olevat naiset saavat vihat päälleen, miesten ylivallan horjuessa tapahtuu sisäisiä myllerryksiä, mitkä toivottavasti saadaan kuriin terveellä järjellä, mitä toivottavasti vielä käytetään vallan huipullakin. 

Me, joilla ei yhteiskunnallista valtaa ole, harjoitamme ns. piilovaltaa?  Se ilmenee arjen valinnoissa.  Mitä ostamme, mitä jätämme ostamatta.  Kenelle avaamme kukkaronnyörin ja kenelle ei. 

Aviovaimona kuljemme perimämme teitä.  Mitä teki äitimme ja hänen äitinsä sitä ennen.  Jos nykyajan vaimo kysyy, mikä on homman nimi tai ihmettelee kaiken kaikkiaan avioliiton asetelmaa, saa, jos ei nyrkkiä pöytään, niin ukaasit mitä kuuluu tehdä, miten on aina tehty.  Ystävyys-suhteetkin ovat vaaravyöhykkeessä, mitä tulee piilovaltaan.  Ystävällisyyden ja "hyväätarkoittavan" asenteen kyseenalaistaminen ei ole suotavaa.  "Auttajan varjo", kirjan kirjoittaja Martti Lindqist yritti repiä auki, kysyä, onko auttaminen aina pyyteetöntä vai onko se peiteltyä vallankäyttöä. 

Ystävä voi erehtyä, "hyväätarkoittavuudessaan", astumaan sille yksityisyyden alueelle, mikä kuuluu jokaiselle.  Päätämme itse, meillä on siihen oikeus, kuinka ja miten olemme suhteessa toisiin ihmisiin.  Ystävällinen ystävä voi levittää koko kirjon vikoja, erehdyksiä toisen eteen, tuomaroi kaikessa "viattomuudessaan", kuin ei olisi muuta tehnytkään.  Mitä tekee "uhri"? Hän vaikenee.  Hän ei lähde siihen kilpajuoksuun, selittelyyn, mikä on totta, mikä ei.  Hän tekee sen, mihin pystyy parhaiten, vaikenemiseen, koska sekin on yksi piilovallan, itsesuojelun, väline.  Nuoret naiset ovat ulkonäköön liittyvän vallan alla.  Vanha voi levitä, rypistyä, vapautua siitä vallasta.  Voi taivas, jos olet nuori, ylipainoinen, niin kommentteja riittää.  Mitä he tekevät?  Aloittavat kauneusleikkaukset, botox-pistot.  Ovatko he onnellisempia?  Uskallan epäillä, koska se on loputon tie, mikä ei pääty hyvään itsetuntoon, saati tyydyttävään peilikuvaan.