Toivo Särkällä oli salainen haave, mitä hän ei varmaan sanoiksi muodostanut.  Erkki Karun perustamassa Suomen Filmiteollisuudessa hän teki mitä tykkäsi.  Ja Karun poistuttua muille areenoille, hän puki taiteilijan, sekä johtajan viitan päälleen ja asettui määräysvallalla milloin ohjaajan penkille, milloin valitsemaan näyttelijäparkoja osiin, mitkä eivät edistäneet taiteellista eikä sen paremmin näyttelemisen taitojakaan.  Miten paljon hallaa hän sitten teki suomalaiselle elokuvahistorialle?  Paljon.  Kömpelöitä käsikirjoituksia yms.  Halu tulla luovaksi tekijäksi ei riitä.  Pitää olla rehellinen kokonaisvaltainen näkemys, sekä itsestään, omista rajoistaan kuin vallankäytön kääntöpuolestakin.  Valta sokeuttaa, on aina sanottu.  En minä tuntenut herraa, olin tuskin syntynyt hänen kultakautenaan, mutta katson filmejä joita TV lähettää päiviemme ratoksi.  Tekikö hän sitten jotain kiittämisen arvoista, kyllä varmaan.  Hän, tietojen mukaan auttoi nousevaa nuorta ohjaajaa Matti Kassilaa, josta sittemin tuli suomalaisen elokuvan pelastaja kuin samaten Edvin Laine teki, jonka yhteyttä Särkkään en tiedä,  muutamia kunnioitettavia filmejä.  Ja lopuksi vastaus kysymykseen, kuka keksi Toivo Särkän?  Hän itse.