Kun keittiön loisteputki on vetänyt viimeisen henkäyksensä, miettii asukas, tässä tapauksessa yksin asuva nainen, mitä nyt.  Muutaman päivän jälkeen hän jo tietää, että uusi putki on ostettava itse, taloyhtiö ei sitä korvaa.  Vaiheessa 2 hänen on mietittävä, missä on lähin kauppa kyseiselle tuotteelle.  Vaiheessa 3, hän päättelee puolen kilometrin päässä olevan kaupan myyvän kaikenlaista, miksei siis myös loisteputkia sekä muita sähkölamppuja.  Vaiheessa 4, hän astelee kauppaan.  Suurehko tila, täynnä tavaraa.  Hän kiertää käytäviä, hän siristää silmiä nähdäkseen joka mahdollisen nurkan.  Pakko kysyä, hän päättää, koska kiertelystä huolimatta hän ei näe, huomaa etsimäänsä.   Kassa, koska myyjiä ei näy, sanoo ettei kokoja ole kuin kaksi ja ne ovat sillä ja sillä käytävällä.  Ok.  Hän löytää hyllyn ja toteaa kassan olleen väärässä, kokoja on useampia, joiden seasta hän poimii sopivan kokoisen, jota vielä vertaa loisteputkeen, jonka oli irroittanut paikaltaan ja ottanut mukaan. Toivottavasti koko on oikea, toivottavasti uusi putki sopii, hän miettii useampaan kertaan.  Vaiheessa 5, kotona.  Hän asettelee putkea paikoilleen.  Päissä olevat piikit on saatava sopimaan oikeisiin kohtiin.  Helppo todeta, vaikea tehdä.  Hänen kätensä lepattavat, eikä hiki lakkaa virtaamasta.  On annettava periksi.  Periksi antanut ei tahdo myöntää itselleen, että on antanut periksi, joten hän päättää, seuraavien muutaman päivien aikana vielä yrittää.  Yrittänyttä ei laiteta, sanoo sananlaskukin.  Mutta ei.  Putki pyörii hyödyttömänä pöydällä ja keittiö on edelleen pimeä.  Pakko kutsua huoltomies, vaikka hän ei haluaisi.  Vaiheessa 6, hän, hyvin nukutun yön jälkeen soittaa huoltoyhtiöön.  Automaatti latelee ohjeita.  Olet jonossa, vastaamme mahdollisimman pian, sanoo ääni.  Samoja ohjeita ladellaan useampaan kertaan, kunnes vaihde vastaa.  Hän selittää asian.  Hyvä on, yhdistän asiakaspalveluun, sanoo pirteä ääni.  Taukomusiikkia.  Hän ei hermostu, hän on päättänyt viedä asian loppuun.  Naisääni vastaa kymmenen minuutin päästä.  Asukas selittää asian toiseen kertaan.  Nainen, puhelimen toisessa päässä kärsivällisesti ohjeistaa miten ja kuinka putki asetetaan oikealla tavalla.  Ei, sanoo soittaja, en osaa olen yrittänyt useamman kerran.  Vihdoin asiakaspalvelussa luvataan viestittää huoltomiestä, joka ottaa yhteyttä kun aikaa liikenee.  Vaiheessa 7, nainen valmistautuu pitkään odotukseen, koska huoltomiehet lienevät kiireisiä.   Mutta mies soittaakin jo tunnin, parin päästä.  Oletteko kotona, mies kysyy, kyllä olen, vastaa nainen.  Vaiheess 8, mies tulee.  Asukas selittää hengästyneesti tilanteen.  Mies on rauhallinen, niin rauhallinen, että kaikki maailman meret hiljenevät moisen tyyneyden edessä.  Hän ottaa, rauhallisiin käsiinsä putken, tiirailee hetken ja ihme.  Putki on paikoillaan ja valo syttyy.  Asukas ei polvistu, vaikka sekin mahdollisuus käväisee mielessä, hän kiittää.  Hän kiittää sydämensä pohjasta, niin kuin ei ollut koskaan aikaisemmin kiittänyt.